30.7.2008

Kesä-deco

Kesäistä tajunnanvirtaa Mertzin kesä-decoon.



Viime viikolla tuli decomatskuvaihdon toiseksiviimeinen, kuvia sisältävä lähetys Minnalta. Kuvat olivat minulle henkilökohtaisesti valittuja eläinkuvaprinttejä, iso kiitos niistä, ovat oikein mainioita :-) En nyt tähän hätään saa niistä kuvaa tänne, mutta varmaan tulevat pikkuhiljaa decoissa ja sensemmoisissa näkymään.

Me lähdetäänkin yhden päivän kesälomareissulle huomenna, mennään Pietarsaareen ja Tuuriin ja minne nyt satutaan päätymäänkään. Parempi mennä arkipäivänä, kun kaupat ovat paremmin auki kuin lauantaina.

28.7.2008

Ilmainen vinkki huomionhakuisille

Jos tuntuu, ettei kotona saa tarpeeksi huomiota tai kunnon painoarvoa ajamalleen asialle tai pontta kiukuttelulleen, niin kannattaa lähteä vaikka City-Marketin tai vastaavan tavaratalon parkkihalliin äyskimään ja kiljumaan. Siellä kaikuu, niin varmasti kaikki muutkin kuulevat eikä pelkkä tunteenpurkauksen kohde. Sopii loistavasti niin rajojaan kokeileville uhmaikäisille, angstisille murrosikäisille kuin ilmeisen alkoholisoituneille ja syrjäytyneille keski-ikäisillekin, joista jälkimmäiset demonstroivat tuollaisen näytöksen tänään allekirjoittaneen syödessä autossa Amppari-mehujäätään shoppauskierroksen lomassa. Herttaista. Big Brotheriin ei kaikki pääse itseään nolaamaan ja häpäisemään, mutta parkkihalleihin on useimmilla mahdollisuus päästä ihan ilmaiseksikin ainakin täällä pohjoisessa.

Kenkien osto on yksi vaikeimmista

Niinsanotusti lomaviikko alussa. Tulin lauantaina Kajaaniin junalla ja kävin eilen rippijuhlissa. Pitkästä aikaa kävin nyt kirkossakin, oli tukalaa ja kuumaa eikä mahtunut istumaan kunnolla, kun penkinvälit oli niin pienet, ettei saa polviaan oikein hyvin. Muinaisihmisillä on ollu paljon lyhyemmät jalat! Parven kaiteissakin oli jälkeenpäin lisätyt korotukset, ettei kukaan pitempi nykyihminen muljahda siitä yli. Sankarin kotona oli sitten paremmat juhlat paremmissa tiloissa.

Miehellä on töistä vapaata, niin ollaan Kajaanissa, mutta perjantaiksi palataan, kun hällä on korotusyritystentti yhdestä kurssista. Viikonloppuna käydään sitten kai vähän reissussa. Tämän päivän lomaohjelmaan minulle kuuluu shoppailua. Kenties löydän ne kumisaappaat nyt. Lauantaina vähän joitain kivoja näin, pitää katsoa onko kokoja, kun olivat lasten kumppareita! Mutta kai nekin voi mennä edes sinne 39-kokoon asti. Jos ei, niin sitten etsin muualta lisää. Lisäksi aion elpata kuten herra Arvidsson Pantteri kuvassa.

Ostin mukamas viikolla Kuopiosta yhdestä kierrätyskeskuksesta kivat remmikengät, mutta eivätpä olleetkaan niin kivat. Sen että kävelin niillä alle kilometrin Kuopion keskustassa ja läpi parin kaupan Kajaanin päässä, niin on isovarpaissa päällä rakot (erinomaisen ärsyttävässä paikassa, siis siinä nivelen kohdalla kynnestä jalkaanpäin) ja pikkuvarpaissa ulkosivuilla. Eli siis himppasen liian kireä se osa, joka menee varpaiden yli. Harmi, ne oli muuten kivat. Mutta mitäs ostin liian aikaisin päivällä - kengäthän kuulemma pitäisi ostaa aina illalla, kun on jo kävellyt jalkojensa päällä koko päivän ja antanut niiden muotoutua laajimpaan muotoonsa. No, puolentoista euron popot, ei mennyt iso raha hukkaan ja kai tuo äiti niitä vähän pienempijalkaisena voi pitää.

22.7.2008

Ihastus-deco

Maryleanin decossa aiheena on ihastus.



Hauskaa, että sivun muoto vaihteeksi poikkeaa vähän tavanomaisesta :-)

21.7.2008

Veto pois

Tämä päivä on kyllä jotenkin mennyt ihan ihtensä eestä, koko päivän on väsyttänyt enkä ole saanut edes sitä tavanomaista ei-paljon-mitään aikaiseksi. Päätettiin eilen illalla kokeilla, että heräisin kuudelta samoin kuin Mies, joka lähti töihin. No, heräsinhän minä ja join kahvia ja tulin olohuoneeseen sohvalle notkumaan. Luin siinä jotain ja puoli kahdeksan aikaan alkoi tuntua, että ehkäpä otan torkut. Herätyksenkin muka pistin, että heräisin yhdeksältä katsomaan Serranoja (joku tekosyy se pitää olla aamuheräämisiinkin), mutta en millään jaksanutkaan. Torkuin vielä johonkin yhteentoista ja ajattelin sitten katsoa Sydämen asialla, mutta eipä tullut siitäkään yhtään mitään, muistan vain satunnaisia pätkiä enkä mitään sellaista, mistä voisi päätellä juonen kulkua. Sen jälkeen uniini sekoittui Ykkösen aamu-tv ja näinkin hyvin kummallisia unenpätkiä mm. torilta ostamastani lippalakista, joka osoittautuikin noin kahdeksan henkeä vetäväksi teltaksi... Lopulta joskus yhden aikaan sain revittyä itseni ylös sohvalta ja mentyä suihkuun. Silti olen ollut ihan tolkuttoman väsynyt koko päivän. Ei toimi aikaiset aamut minulla! Nyt menen nöyrästi nukkumaan ajoissa ja nukun niin kauan kuin unta riittää ja sitten herään kerralla, ettei mene tuollaiseksi tolkuttomaksi vehtaamiseksi.

Olen muuten vakavissani ajatellut ostaa kumisaappaat. Minulla ei ole sellaisia ollut varmaan sitten ala-astevuosien, mutta nämä nykyiset kesät alkavat vaikuttaa sille, että niille voisi olla ihan käyttöä. En mitään tylsiä yksivärisiä peruskumppareita, vaan jotkut kirjavat ja kuviolliset. Heti kunhan Kela myöntää rahaa (toiveissa olis tällä viikolla saada, kun ihan kuun alussa vein ne paperit sinne). Viikonloppuna oltiin Kajaanissa (piti muka olla lämmin ja uimakelit - ja kissanviikset!) ja tulin sitten porukoiden kyydillä Kuopioon sukulaisteinin rippijuhliin. Otin kyllä Kajaanista mukaan lompakon, avaimet ja kännyn, mutta jätinpä sitten lenkkarit alias skeittikengät sinne ja tänne tuli mukaan vain remmikengät. Onneksi oli punaiset naps-naps-kengät täällä, niin niillä pärjäilen viikon, ennen kuin pitää lähteä Kajaaniin toisiin rippijuhliin.

Ja vielä lopuksi minä-kans-kun-kaikki-muutkin, eli tässä kuvassa myös sitten eilinen päivän asu niistä rippijuhlista. Ja mitä osuvimmin pään päällä vessan oven pottaanlirutusmerkki. Pop pop.

17.7.2008

Iulian deco Sirkalle *** VAROITUS! Sisältää Penoja!

Iulia teettää ystävälleen Sirkalle decoa, johon tulee niin Sirkan suosikkeja kuin inhokkejakin. Lisäksi decoon toivotaan sudokuja sekä joka sivulle Pena, Iulian ja Sirkan kuvitteellinen syntipukki, joka on vastuussa kaikesta typerästä.

Ekalle sivulle laitoin Penan näkemään unta sudokusta sekä Sirkan inhokeista - ötököistä.



Toisella sivulla on Sirkan suosikkiaiheista poimittu matkailu, sekä jopa viisi mahdollista Penaa! Se tyyppi se voi olla niin ovela, että saattaa vaikka esiintyä aurinkoa ottavana naisena tai pikkupoikana, mistäs niistä Penoista koskaan tietää... ;-)



Minulla ja Miehelläkin on oikeastaan hyvin samantapainen Pena elämässämme... Erään pienen yläkoulun rehtori Pentti, pieni ja kiero mies, seikkailee jutuissamme usein! Hän juo kernaasti erästä viiniä, koska se tuoksuu lyijykynälle (kutsumme sitä itsekin Lyijykynäviiniksi ja se on ihan hyvää, en millään muista oikeaa nimeä). Pentti pitää usein yllään paitaa, jossa on valkealla pohjalla vaaleansininen ruudutus kuin konseptipaperissa konsanaan ja jossain laidassa punainen viiva marginaalina. Pentti asuu koulullaan ja pitää mielivaltaista kuria. Pentillä on silmälasit, mutta hän pitää niitä aina nenänkärjellään ja katsoo niiden yli eikä läpi. Pentti ei oikeastaan tiedä mistään mitään, mutta luulee olevansa hyvin viisas ja taitava, onhan hän sentään rehtori!

Miten nämä Iulian decot aina irrottavatkin minusta ihan ihme juttuja... :-)

Summer blog -plakaatti



Sain tällaisen Tainalta, kiitoksia! Mitään tarkempia ohjeita tämän jakamiseen ei näkynyt, joten päätän nyt mielivaltaisesti, että annan tämän viidelle blogittajalle, jotka bloggaavat kesälläkin aktiivisesti, eivätkä katoa moneksi kuukaudeksi jonnekin mökille tai puutarhaan rypemään ja jätä meitä nörttiparkoja yksin kärvistelemään!

Kunniamaininnan ja tuon lätkän saavat siis

Kati Käsintehtyä-blogista
Salamander Salamanderin elämästä
Hehkuvainen Naisen logiikkaa -blogista
Myy Maaria
Johanna Memories from the past and thoughts from the present -blogista
sekä Taina tietysti paluupostina


Lisäksi Katille, Salamanderille ja Tainalle erityiskiitos kaikenlaisten hauskojen askarteluhommeleiden järjestämisestä näin kesäaikaankin!

Edit 20.7.2008 // Myös Marylean jakoi minulle tämän lätkän, kiitos!

Tarroja, kiiltokuvia ja kuviopapereita

Tällä viikolla Decomatskuvaihdossa vaihdettiin tarroja ja kiiltokuvia. Tällaista saalista minulla, ihanan paljon kaikenlaisia elukoita, tykkään! Etenkin nuo kiiltokuvat, missä on kissa ja siili tai parikin, niin oijoi :-) Kiitos, Minna! (Kuvaan ei mahtunut enää mukaan muutamia ruusuja ja kultakirjaimia, mutta kiitos niistäkin!)



Myös Salamanderin vaihtokuori kylmillä väreillä kävi pistäytymässä, sieltä sieppasin itselleni nämä hienoudet.


16.7.2008

Juhlakuvia lauantailta

Yksi hyvä tapa esitellä paljon pieniä kuvia ovat nämä Picasa-kollaasit. Näiden aiheena on valmistujaisjuhlani viime lauantaina. Alimmassa Kusti-kissa näyttää, miten paketointinarua voi jälkikäyttää.



Lapsuusmuistoja

Salamanderilla ja Lumikilla olen tällaisen nähnyt, niin kerronpa minäkin

SÄÄNNÖT

- Tässä on lueteltu sanoja. Kirjoita
jokaisen kohdalla, mitä lapsuuden/nuoruuden
tapahtumia, asioita tai tunnelmia tulee kyseisestä
sanasta mieleen.
- Jos juuri siitä sanasta ei tule mieleen mitään,
niin kerro jostain siihen läheisesti liittyvästä
asiasta.
- Saa kertoa useampiakin asioita, jos sanasta
muistuu mieleen paljon juttuja.
- Lopuksi: keksi luetteloon yksi sana lisää ja
muistele siihenkin sanaan liittyviä lapsuuden
tapahtumia.

1. Kampa
Minulla on aina ollut varsin paksut hiukset, joten kampaaminen on ollut todella tuskaisaa. Aina sai olla vedet silmissä, kun joku aikuinen repi tukkaani kammalla. Enää en käytä kampaa juuri lainkaan, vaan harjaan hiukseni. Kampa juuttuu heti kiinni ja tekee vain hiukset sähköisiksi.

2. Lintu
Meillä oli paljon erilaisia lintuja: kalkkunoita, hanhia, kanoja, ankkoja. Ei kaikkia samalla kertaa, mutta vuosien aikana aina muutama kappale kutakin. Myös vuohia, kissoja, koiria, kaneja ja gerbiilejä on ollut lemmikkinä. Ja ne olivat lemmikkejä kaikki, eivät mitään sieluttomia ja persoonattomia tuotantoeläimiä.

3. Meri/Järvi
Joskus ala-asteikäisinä suunnittelimme naapurin tytön kanssa lähtevämme yöksi meidän silloiselle kesämökillemme ja ottavamme vielä yhden kaverini mukaan. Aikuiset sanoivat, että voisivat antaakin meidän mennä kahdestaan, mutta se yksi tyttö ei voisi tulla mukaan ilman aikuisten valvontaa, sillä hän ei kaupunkilaisena ollut tottunut järveen, eikä osaisi käyttäytyä. Hän olisi kuulemma kuitenkin koko ajan päällään järvessä, eikä osaisi suhtautua siihen rauhallisesti kuten me järven rannassa asuvat. Hukkuisi vielä!

4. Kitara
Olisin halunnut kovasti oppia soittamaan kitaraa, mutta tiedostin, että olin liian laiska harjoitellakseni. Yläasteen musiikkitunneilla sitten soitettiin ja huomasin, että se sattuu sormenpäihin aivan tajuttomasti ja niihin jäi pitkäksi aikaa painaumat soiton jälkeen.

5. Kello
Kun olin ensimmäisellä luokalla koulussa, heräsin samaan aikaan vanhempieni kanssa, söin aamupalan ja puin vaatteet. Sitten jäin yksin sohvalle nukkumaan, kun vanhempani lähtivät töihin ja veivät siskon tarhaan. Minulle laitettiin herätyskello soimaan, jotta osaisin lähteä oikeaan aikaan kouluun. Olin myös iltapäivät yksin kotona ja osasin katsoa kellosta, että porukat pääsee töistä neljältä ja tulevat kotiin viiteen mennessä. Iltapäivähoito tai aina kotona oleva äiti olisi ollut ihan mamisten hommaa, minusta oli hienoa saada olla yksin kotona!

6. Oksentaminen
Tympeimmillään oksennustauti on silloin, kun on omat synttärit. Ei kakkua eikä muita herkkuja, ei vieraita. Jaffaa sentään, mutta sekin hiilitablettien kanssa.

7. Mummo
Mummo ei omien sanojensa mukaan ollut uskovainen, mutta lapsuuttani ja nuoruuttani leimaa uskonnollissävytteinen mustavalkoisuus. Olin jatkuvasti ihan tuskissani, kun olisin mm. halunnut kuunnella rokkia, pitää kahdeksaa korvakorua ja värjätä hiuksiani (mitä kaikkea kyllä teinkin) ja sain jatkuvasti rivien välistä kuulla, ettei Jumala hyväksy sellaista. Oli hirveää kamppailua yrittää olla yhtä aikaa oma itsensä ja samalla Jumalalle tai käytännössä siis mummolle mieliksi. Kaikki asiat olivat aina joko täysin väärin tai täysin oikein, yleensä väärin. Mitään harmaan sävyjä siinä mustavalkoisessa maailmassa ei ollut. Olin lisäksi mummon suosikkilapsenlapsi ja sain jatkuvasti kuulla pahaa serkuistani ja vertailua meidän välillä. Minä kun olin niiiin hyvä ja niiiin viisas ja vaikka sun helevetin mitä ja kun serkkuni nyt ovat semmoisia ja tämmöisiä... Melko varmasti minä olen kyllä meistä seitsemästä lapsenlapsesta se paskin tyyppi. Tai ainakin toiseksi paskin.

8. Kirja
Sain lahjaksi Veljeni Leijonamielen ja luin sen itsekseni joskus ihan alaluokilla. Suutuin sen lopulle, kun se oli mielestäni ihan typerä ja jäi auki, kun veljekset vain hyppäsivät ja näkivät valon. Olin odottanut jonkinlaista kuvausta Nangilimastakin, kun sinne pääsyä oli niin kaipailtu. Kirjoitin jonnekin kirjan sisäkansiin sinisellä yliviivaustussilla jotain tyyliin "tyhmä kirja kuolemasta".

9. Pipo
Seiskaluokalla neulottiin käsityöntunneilla pipo ja harjoiteltiin siihen kirjoneuletta. Kirjoneuleen opin, mutta pipoista en saa vieläkään sellaisia, että niitä voisi ihminen pitää päässään. Siitä seiskaluokan piposta tuli holtittoman suuri ja veltto. Joskus myöhemmin keksin ommella siihen sisälle ikään kuin vuoriksi toisen epäonnistuneen pipon, niin sitten se pysyi päässä ja piti jopa vähän tuultakin.

10. Matematiikka eli laskento
Olin aina se luokan hitain. Varmaan kaikki muut saivat kullakin matikantunnilla laskettua ne määrätyt tehtävät ja tekivät jo lisätehtäviäkin, kun minulla jäi aina varmaan paljon kotiinkin tehtäväksi. En vieläkään oikein tajua, mitä ihmettä varten kaikki se piti opetella. Prosenttilaskuille keksin käytännön sovelluksia, mutta suurin osa siitä kaikesta on minulle ihan turhaa. Sain peruskoulussa kyllä matikasta hyviä numeroita ja muutaman vielä lukiossakin, mutta edelleen olen huippuhidas laskija enkä osaa käännellä kaavoja.

11. Metsä
Sitä oli aina ympärillä joka paikassa enkä pitänyt siitä yhtään. En pelännyt metsää tai mitään siellä mahdollisesti vaanivia eläimiä, minusta se vain oli surkea paikka, jossa oli vaikea liikkua. Minulla on paljon yliliikkuvia niveliä ja nilkkani ovat aika rempulat. Kävelen kaikkein mieluimmin tasaisella, kuten lattialla tai asfaltilla.

12. Ukkonen
Naapurin tytön kanssa joskus kokeiltiin pelätä ukkosta. Oltiin muka vaatekaapissa piilossa. En minä tiedä, pelkäsikö se oikeasti vai ei, mutta minä en ainakaan. Pikemminkin se oli vain jännää ja oli ihan tunnelmallista, jos sähköt katkesivat ja sytyteltiin kynttilöitä. Silloin tietysti keljutti, jos tuli ukkonen ja sähkökatkos juuri kesken lastenohjelmien katsomisen.

13. Hiukset
On kokeiltu kaikenlaisia pituuksia ja värejä jo ala-asteikäisestä asti. Meikkaamaan rupesin vasta lukion jälkeen, mutta hiuksia olen värjännyt ja muutenkin laitattanut noin kymmenvuotiaasta.

14. Sisko/veli - valitse toinen
Voi kun voisi valitakin! Minulla on vain sisko. Olisin monesti halunnut mieluummin veljen.

15. Ikkuna
Yhden koulukaverin kotitalossa oli yläkerrassa neliskanttiset tuuletusikkunat kulmallaan pystyssä eikä "suorassa" ja se oli minusta tosi hienoa. Kiivettiin joskus ikkunasta kuistin katolle ja siitä talon katolle ja pudoteltiin Barbie-nukkeja alas muovipussi laskuvarjona :-)

16. Kalenteri
En ikinä oppinut käyttämään niitä koululaiskalentereita, vaikka yläasteella ja lukiossa piti sellaisia tietysti kokeilla. Saatoin laittaa niihin jotain muistiin, mutta sitten unohdin katsoa muistiinpanojani ja meni ohi koko asia. Varsinaiset kalenterisivut jäivät useimmiten lähes tyhjiksi. Käytin vain lukujärjestyssivuja ja jotain ruudukkoa pysyäkseni kärryillä naistenasioistani. Etenkin kierreselkäisistä kalentereista revin pois turhia sivuja, jotta kalenteri veisi vähemmän tilaa repun taskussa.

17. Puuro
Minulla oli jossain vaiheessa sellainen kausi, että kaikki riisit ja spagetit näyttivät minusta toukilta enkä tietenkään halunnut syödä sellaista ruokaa. Joskus sitten oli ruokana riisipuuroa ja minuun iski se toukkaeklotus ja kieltäydyin syömästä. Isä sitten survoi väkisin suuhuni lusikalla yhtä aikaa riisipuuroa ja suolakurkkua. Ei jäänyt traumoja, mutta tuo on vain ehkä ainoa mieleenjäänyt muisto puurosta. Toinen on ehkä se, että kaurapuuroa ei kannata yrittää maustaa kasvisliemikuutiolla. Isän kokeiluja sekin.

18. Harmoni/piano
Meidän ala-asteella oli parissa luokassa polkuharmoni ja salissa piano. Mitään keskusradiota ei ollut, joten jokainen opettaja piti oman aamunavauksensa luokassaan ja säesti virttä harmonilla. Perjantaisin oli koko koulun yhteinen aamunavaus salissa ja siellä saattoi olla joku seurakunnan työntekijäkin joskus puhumassa. Aina ne olivat kuitenkin uskonnollissävytteisiä. Jos jollakulla oli syntymäpäivä, hän sai valita virren laulettavaksi luokan omassa aamunavauksessa.

19. Säkkituoli
Minulla oli vihreä säkkituoli, siskollani sininen ja isällämme ruskea. Kun meille otettiin ajokoira, se omi säkkituolit itselleen.

20. Laastari
Meillä oli aina vain sitä tavallista vaaleanruskeaa laastaria, joka jäi ilkeästi kiinni ihokarvoihin, ei mitään kuviollisia lasten laastareita. Laastaria ei - ihan viisaasti - annettu tyhjästä, jotta naarmu saisi ilmaa ja parantuisi paremmin eikä hautuisi laastarin alla. Laastaria käytettiin vain jos oikeasti vuosi verta tai tarvitsi isoon haavaan laastarin suojaksi.

21. Polkupyörä
Alle kouluikäisenä ja ala-asteaikaan tuli pyöräiltyä paljon. Ihan meidän lähellä oli sellainen hyvin vähän autoilukäytössä olevat tienlenkki, jossa lasten oli hyvä ajaa ja opetella pyöräilyä. Tie meni kylän yleiselle uimarannalle, mutta sen varressa ei asunut silloin ketään. Koska tie teki lenkin, siinä saattoi ajaa rinkiä sydämensä kyllyydestä ja pois pääsi kuitenkin nopeasti, kun ei enää jaksanut tai huvittanut. Ei ollut vaarassa päätyä liian kauas ettei jaksaisi enää takaisin kotiin :-)

22.Sakset
Minulla oli ihan pienenä lasten sakset, jossa muoviset puoliskot olivat joutsenen muotoiset - toinen vaaleansininen ja toinen vaaleanpunainen. Sitten kun saksilla leikkasi, näytti kuin joutsenet halailisivat.

23. Maaseutu
Olin viisivuotias, kun muutimme maalle. En koskaan tottunut siihen, vaikka olikin mukavaa, että meillä oli paljon erilaisia eläimiä. Joka paikkaan oli aina pitkä matka ja niinpä minusta tuli kotonanyhjöttäjä, kun en koskaan päässyt mihinkään, kun aina olisi vaatinut autokyydin. Maaseudulla ei ole minulle mitään tekemistä vieläkään. Ainakaan mitään muuta kuin makkaranpaisto nuotiolla ja järvessä uiminen, mutta niiden takia nyt ei tarvitse asua siellä, käyminen riittää.

24. (Sana valittu nappaamalla kirjahyllystä kirja, avaamalla se summamutikassa ja tökkäämällä sormella satunnaista sanaa. Meni neljä yritystä, ennen kuin sain substantiivin tai verbin!) Partio
Olin kai toisella luokalla, kun kylällämme aloitettiin partiotoimintaa. Lippukunnan nimi oli Kajaanin Korvenpojat. Minä ja naapurintyttö oltiin ainoat tytöt pentulaumassamme, kun kaikki ilmeisesti luulivat, että partio on vain pojille, kun nimessäkin niin mainittiin. Tytöt kävivät 4H-kerhossa, jolle minä taas en koskaan lämmennyt. Myöhemmin muutamia tyttöjä kävi kokeilemassa, mutta eivät jääneet porukkaan. Toimintaa kesti kai puolenkymmentä vuotta. Homma oli enimmäkseen kaikenlaista leikkimistä ja reuhaamista ja joskus jonkun hyvin levottoman kokoontumisen jälkeen ohjaaja (hitsi kun on nyt termit hukassa!) piti melkoisen puhuttelun ja käski pysymään poissa, jos ei osaa muuta tehdä kuin riehua. Seuraavaan kokoontumiseen tuli paikalle enää kolme henkeä. Osanottajakadon ja tämän ohjaajan henkilökohtaisten asioiden vuoksi toiminta kylällä loppui ja olisi pitänyt alkaa käydä kaupungissa partiokokouksissa. Kävin ehkä kerran jossain, mutta siellä homma oli liian suorittamista, enkä tykännyt siitä yhtään. Huivi ja jotain merkkejä on edelleen jemmassa.

15.7.2008

Tonninrikkomisarvonta

Nyt kun kävijälaskurissa on siirrytty nelinumeroisiin lukuihin, pistän pystyyn arvonnan. Jätä kommetti ja yhteystietojasi (blogin osoite, sähköpostiosoite tms.) tähän viestiin, niin pääset arvontaan mukaan. Haluntansa mukaan voi kertoa ihan mitä mieleen juolahtaa, en nyt esitä mitään hankalia kysymyksiä, haluaisin vain samalla tietää, ketä täällä oikein käy. Arvonta on 1.8., eli kuluvan kuun loppuun mennessä kommentoineet ovat mukana. Katson sitten, kuinka monta palkintoa arvon ja sovellan arvontavoitot voittajien mukaan.

Onnettarena arvonnassa toimii Hänen Hörhelöytensä, Himmakisha.

Edit 1.8.2008 // Kiitos kaikille osallistuneille! Arvonnassa pärjäsivät Kotkotin, Johanna ja Anuradha. Onnittelumme. Palkinnot pistetään mietintään :-)

Epämääräisen nostalgista

Tässä rakennuksessa sekä minä että Mies kävimme yläastetta. Silloin homevaurioista ja sen aiheuttamista hengitysongelmista, allergiaoireista ja päänsäryistä valittajille sanottiin, että asialle tehdään jotain vasta sitten, kunhan kaikilla on astma. Nyt sitten vissiin on, kun puretaan koko hökötys. Jo viime lukukaudella osa koululaisista opiskeli väliaikaisissa parakeissa remonttien takia ja nyt sitten puretaan se, mille ei mitään enää mahda. Alueelle on vastikään rakennettu hervoton määrä uusia omakotitaloja ja varmaan moni lapsiperhe on alueelle päätynyt juuri siksi, että ihan lähellä olisi sekä ala- että yläkoulu. Jatkossa on sitten vain alakoulu ja kuka tietää, miten kauan sekään.

Jos joskus silloin 90-luvun lopulla joku olisi sanonut, että koulu puretaan, niin olisin voinut kehottaa alkamaan sen homman vaikka heti samalla viikolla. Nyt sitten on melkein haikea olo :-)

Niitä viimeviikkoisia kuvia, jotka jäivät silloin laittamatta esille

... kun netti ei toiminut. Ekassa kuvassa Minnalta Decomatskuvaihdossa saadut tilpehöörit. Toisessa kuvassa sivuni Raijan musiikki-decoon.


10.7.2008

Oh so friggin' brilliant!

Netti ei toimi. Koneella siis. Ei normaalisti reitittimen kautta, ei suoraan modeemista kaapelilla, ei kännykän kautta. Hittoko siihen masiinaan on mennyt? Ja just kun olisi ollut kuvallista blogitettavaa. No ei väkisin. Teen sitten jotain muuta ja nurisen tänne suoraan kännystä sitten. Enemmän asiaa kunhan saan taas isomman näytön ja paremman näppiksen käyttööni.

4.7.2008

Saako olla suklaaherkkuja ja kahvia? Decojen muodossa, siis.

Parissa decossa on liikuttu maiskuttelun alueilla, ekassa kuvassa panokseni Katin reseptidecoon, johon toivottiin etenkin suklaaseen ja jälkkäreihin liittyviä ohjeita. Vanha kunnon paholaisen kakku on paikkansa ansainnut.



Minun reseptidecooni MAHTUU VIELÄ MUKAAN!

Miian kahvihetki-decoon tein taas tällaisen sivun.

3.7.2008

Nam, paperia!

Olen mukana Salamanderin vaihtokuorissa, joissa on eri teemoista askartelutavaraa sisällä. Saa ottaa niin paljon kuin haluaa ja laittaa suunnilleen saman verran samantapaista tilalle. Kuori numero kakkonen, lämpimissä väreissään, tuli visiitille tänään ja hamusin sieltä nämä maukkaanväriset paperit itselleni. Mitä itse laitoin kuoreen jääköön salaisuudeksi, ettei seuraavilta mene jännitys pilalle. Aivan upeita löytöjä minun mielestäni nämä!



Ja kuola eikun valuu. Kati järjestää decomatskuvaihtoa ja sain pariltani Minnalta tällaisen lähetyksen. Ekalla viikolla lähetettiin decoaskarteluun sopivia papereita ja paperinkaltaisia läpysköitä. Nämä on niin mainioita, että tekisi mieli ottaa ne yöksi viereen, kun menen nukkumaan. Tai teipata seinälle tuollaisenaan!




Jotenkin outo kai sitä on, kun näin kovasti innostuu paperinpaloista :-) Kivempia nämä on kuin ne toiset postissa tulevat, joissa on vain mustaa tekstiä ja etenkin numeroita tavallisella valkealla tulostuspaperilla.

Bussipahoinvointia?

Pujahdus ihmisten ilmoille. Tulin bussilla (vai sanovatko paikalliset onnikka tai nilija-auto?) kaupunkiin ja kävin Kelalla viemässä köyhyydenminimoimisanomuksia. Joukkoliikennevälineessä haisi pahalle. Joillain oli liikaa parfyymia ja kosmetiikkaa ja joillain ei taas yhtään. Kauhea yhdistelmä etenkin lämpimällä ja kostealla ilmalla. Tuollekohan haisee nykyään baareissakin, kun tupakan haju ei enää peitä? Paitsi pahemmalle varmaan tietenkin.

2.7.2008

Kalana vedessä?

Sää taas hellii meitä sen minkä ehtii. Ilma on joko kylmä ja märkä tai kuuma ja märkä, mistä yhdistelmistä kumpikaan ei ole oikein suosikkini. Vaikka olen horoskoopissa Kalat ja periaatteessa vesi on elementtini, niin pidän siitä vain silloin, kun se on kokonaisvaltaista: suihkussa oleminen on kivaa, kylpyammeessa on kivaa, uiminen on kivaa, mutta osittainen vetinen olo, kuten luututessa ja tiskatessa sekä vesisateessa ja kostealla ilmalla ahistaa ja kutittaa. Oma hikoaminen ei lisää nautintoa sekään.

Seuraavat kuvat on otettu jostain Kajaani-Kuopio-väliltä maanantai-iltana, kun ajelimme ensinmainitusta pois. Pilvissä oli hassuja hapsuja ja erilaiset pilvien kerrostumat näkyivät kovin maalauksellisesti:





Koska ilma näyttää varsin samalle tänään Kuopiossa, sillä lisäyksellä, että myös ukkonen murahtelee, niin päätinpä tehdä jotain kaikelle sille kissankarvalle nurkissa. Eräs hyvin kissankarvapitoinen perheenjäsen ei innostunut imuroinnista, vaan katosi jonnekin sen jälkeen, kun olin pari kertaa nähnyt suht pantterinmallisen mustan viivan pyyhkäisevän ohitseni. Laps' löytyi imuroinnin jälkeen makuuhuoneesta petauspatjan alta piilosta.



Kaiken synkkyyden ja harmauden keskelle vähän väriä: Ammattiliitto otti sähköpostilla yhteyttä ja kyseli, olenko valmistunut vastikään, kun ennakkotiedoissani niin sanotaan. Käskivät päivittää tiedot, koska vastavalmistuneille lähetettäisiin jokin lahjus. Sellainenhan oli sitten maanantaina tullut, punainen Gollan kännykkäpussi, mielestäni hyvin kaunis :-)



Oletettavasti vietän valmistujaisjuhliani 12.7. Pistin tuossa sunnuntaina tekstiviestillä kutsuja ja neljä ekaa vastausta oli tyyliin sorienpääse, on töitä ja ties mitä muuta. Kukaan ei ole vielä tähän mennessä ilmoittanut tulevansa, vaikka mielestäni kutsuun olisi kohteliasta vastata... Saas nyt nähdä, tuleeko ketään. Toisaalta, pienet juhlat on kivat, mutta voisi edes joku ilmoittaa tulevansa, että saisi edes ne aikaan. Olisi pitänyt älytä laittaa sinne viestin loppuun, että RSVP.

1.7.2008

Pari eläimellistä decoa

Sartsan eläindecoon kiipesi simpansseja.



Sarjassamme "Näihin osallistun melkein kaikkiin", kissadeco, jonka omistaa Mertzi.