Toinen kuva pupuisista nojatuolissaan. Voitte kuvitella, että kun ne eivät loju tuossa, niin tuolin istuinosa on ihan yhtä musta kuin jos ne yhä olisivat siinä. Karvanlähtö on valtaisaa.
Viimeyönä niiden piti taas mellastaa. Mies rupesi nukkumaan jo kymmeneltä (aikainen töihinmeno) ja minä luin vieressä kirjaa puoleenyöhön. Kissat kävi moikkaamassa muutamia kertoja ja tarpomassa kirjani päällä, mutteivat koheltaneet vielä suuremmin. Melkein kolmeen asti meni ihan hyvin, mutta sitten Bimmagishan piti taas ruveta lonksuttamaan vaatekomeroni ovea (ihan niin kuin siellä jotain sen tavaroita olisi?!). Parin varoituksen jälkeen sulloin otuksen matkaputkaan ja vein vessaan jäähylle. Karu meininki, mutta kun muukaan ei auta. Jos vain sulkee makuuhuoneen oven, niin ne raaputtavat sitä ovea. Toissayönä jopa ruokin ne keskellä yötä ja siivosin hiekkalaatikon puoliunessa, ettei mitään varsinaista hätää pitäisi olla, mutta ei kelpaa arvon karvakasoille, ei. No, yö meni sitten paremmin, kun turkishäirikkö oli jemmassa - mutta vain pari tuntia! Sitten sai herra Panttersson päähänsä, että menee väkisin tuuletusikkunalle, vaikkei se edes ollut auki. Ei auttanut kuin käydä ajamassa sekin hus-hilivattuun huoneesta. Mitähän ne ensyönä keksii? Samperin villipedot. On uhkailtu mustalaisille myymisellä ja kinttaiden teolla, mutta eivät ota vakavasti. Joku ihme uhmaikä taas vissiin. Ja kun itsellä olisi kuitenkin päivällä muutakin tekemistä kuin koko ajan pitää kissoja hereillä, että nukkuisivat sitten yöllä.
Jämälankapaita
2 vuotta sitten
2 kommenttia:
Mun toinen kissa on ihan yhtä musta kun toi sun :) Ja sekin harrastaa yöelämää, toissa yönä ilkeä kissa oli ajanut sen puuhun ja kävin sitten yhden aikaa yökkäreissä sitä sieltä puusta pelastamasta, jeejee :D
Varmaan kivaa kiipeillä puihin, niin kissasta kuin omistajastakin!
Nuo pakanat on sisäkissoja, niin niitä ei voi edes nakata yöksi pihalle... Jos asuttaisiin pysyvästi jossain ja maantasalla, niin voisi jonkinlaista liekaa kyllä ajatella.
Lähetä kommentti