Parissa blogissa tällaisen huomasin. Nyt listataan asioita, jotka ovat päin mäntyä, pielessä, väärin ja huonosti.
1. Nimessäni:
Minulla on kolme etunimeä. Eka niistä on jotenkin kamalan vaikea ihmisille muistaa oikein, vaikka se on ihan normaali kalenterinimi ja meitä on tuhansia ja jopa tämännimisiä julkkiksia on olemassa. Ei, EN ole Saara, en Sanna, en Sari enkä mikään muukaan sellainen, oppikaa nyt perkeleet! Toinen nimeni on ehkä maailman tylsin 70-80-luvun välimaaston trendinimi (mitä ihmettä on vanhemmillani liikkunut päässä?) ja kolmas äidiltä peritty mummomainen nimi.
2. Kasvoissani:
Raskaat silmäluomet saavat minut väsyneen ja angstisen näköiseksi, jos olen ajatuksissani. En ole luontainen hymyilijä.
3. Vartalossani:
No mikä siinä nyt ei olisi vialla?
4. Luonteessani:
Olen synkkyyteen taipuvainen enkä jaksa pinnallista kaakotusta, toisaalta en ole tarpeeksi syvällinenkään. Olen myös sosiaalisilta taidoiltani ihan vajaa, mutta se lienee pitkälti harjoituksen puutetta. Tuntuu, etten sitten edes osaisi olla ihmisten kanssa, jos niitä joskus näkisinkin.
5. Vaatekaapissani:
Nimenomaan kaapissa on se vika, että sen ovet eivät pysy kiinni, vaan kissat pääsevät vapaasti romuamaan ja karvoittamaan kamppeitani. Vaatteissa taas on se vika, että vaatteiden pitää olla hillittömän suuria mahtuakseen päälleni.
6. Kotonani:
Meillä on rumaa. Joka paikassa on jotain ylimääräistä tai muuten epäsisustuksellistä töynää ja kaikki on ihan vinksinvonksin eikä sovi keskenään yhteen eikä missään ole viihtyisää ja kaunista. Onneksi meillä ei juuri käy vieraita, hävettää tämmöinen. Mutta vuokrakämpässä ei voi noin vaan sisustaa mielikseen eikä ole varaa hankkia mitään uutta ja kunnollista, niin väkisin näillä sekalaisilla perintöromuilla.
7. Työssäni:
Se, että sitä ei ole. Se, etten edes keksi mitä se voisi olla. En tunne olevani pätevä yhtään mihinkään. Eikä täälläpäin maata ole tarjolla mitään, mihin kelpaisin.
8. Ystävissäni:
Lasken varsinaisesti noin kolme ihmistä ystävikseni. Näen heitä kutakin keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Heissä ei kai nyt mitään vikaa ole, vaan siinä, että asumme liian etäällä toisistamme.
9. Perheessäni:
Tästä lienen kirjoitellut jo aiemminkin. Yks kappale alkoholisti ja vanhassa jumittaja, yks kappale liian kiltti ihminen, joka ei osaa sanoa ei ja yks kappale yli kaksikymppinen teini. Miehestä sen sijaan en keksi nyt mitään valittamista, se lieneekin ainoa hyvä asia elämässäni.
10. Harrastuksissani:
Harrastan kaikkea ihan väärää. Harrastukseni kieppuvat eri tavoin netin ympärillä tai kokonaan omissa oloissa, mutta edelleenkään minulla ei ole varaa harrastaa mitään sellaista, missä oikeasti tapaisi ihmisiä. Uimahallilla nyt tietysti konkreettisesti näkee ihmisiä, mutta ei sillä tavalla, että voisi sanoa hengaavansa niiden kanssa. Yksinään siellä altaassa kieppuu. Ja muutenkin harrastan kaikkea ihan väärin ja erilailla kuin muut. En tunne kuuluvani mihinkään porukkaan.
11.Kumppanissa?
Minä tässä olen se paskempi otus.
12. Lemmikissäni/lemmikeissäni:
Ne ovat niin pirun karvaisia ja sotkevat! Muutenkaan tykkää siivoamisesta, niin nuo vielä levittää sitä karvaansa ja hiekkaa ja ties mitä joka paikkaan.
13. Kielenkäytössäni:
Vastaan asioihin "mmmm" tai "niin", enkä jaksa aina reagoidakaan kaikkeen turhaan pälpätykseen.
14. Musiikkimaussani:
Se on aina erilainen kuin kaikilla muilla, olinpa missä seurassa tahansa. Juuri koskaan ei kuunnella minun soittolistoja, kun kukaan muu ei tykkää.
15. Kotikaupungissani:
En tunne täältä ketään. Muita kuin Miehen. Tajuatteko, miten yksinäinen minä olen?! Ei vittu ketään kenen luona käydä tai kenen kanssa mennä jonnekin. Ei ole ollut mitään missä tutustua keneenkään niin paljoa.
16. Ruokavaliossani:
Kaikesta yrittämisestä huolimatta liikaa kaikkea. Ei pysty yltämään mihinkään suosituksiin.
17. Lapsissani:
No kun niitä ei ole. Olisi edes vaikka lapsi, niin olisi jotain tekemistä.
18. Naapureissani:
Polttavat tupakkaa parvekkeillaan jumalauta joka kerta kun yrittää vähän tuulettaa. Tulee se haju sisään.
19. Nykyisessä elämäntilanteessani:
Lue kohdat 1-18.
20. Tulevaisuudessa:
Hyvin hankalaa elätellä toivoa yhtään mistään. Kaikki on ihan auki. Se nyt on varmaa, että Miehen valmistuttua koulustaan (ensi vuoden alkupuolella, luultavasti) muutetaan jonnekin etelämpään, mutta ei hajuakaan minne päädytään ja miten pitkäksi aikaa ja mikä siellä odottaa.
Haastan Johannan, Hehkuvaisen ja Stellon, kun niilläkin on aina kaikki pielessä kuitenkin.
Jämälankapaita
2 vuotta sitten
3 kommenttia:
Olipas kamalaa luettavaa! Olet kyllä oikein antautunut valittamiselle :D. Tee seuraavaksi positiivinen lista samoista asioista. Kiitos haasteesta, kyllä minulla tosiaan marmattamistakin löytyy (tosin pääsin juuri sanomasta että taidan vähän pitää elämästäni... mutta vain hetken). Pistänpä tämän hautumaan :).
Huh, huh... olipas sulla lista.
Muutama oli sellanen, minkä minäkin voisin kirjottaa ja varsinkin tuo kohta 6. Paitti että me maksetaan tästä omakotitaloasumisesta sitten pankille sitä lainaa takas ja mitään ei oikein oo varaa hankkia...
Nii ja kohta 5, meillä ei vaan ole kissoja..
Mutta kyllä tämä tästä, joskus!
Kaikessa "kamaluudessaan" tämä oli pikkiriikkisen hauska :) Ehkäpä tosiaan antaudun marmatukselle tässä joku päivä... Niin kuin en sitä muuten tekisi...
Mutta kiitos aamun parhaista nauruista, tuo "haastan" -lause sai niin repeämään :D
Lähetä kommentti