Kahdeksan tuntia lähes tauotonta soittelua potentiaalisille asiakkaille, eli käytännössä kilpailijan asiakkaille. Tämän jälkeen kun ihminen soittaa omalle äidilleen, niin ei osaakaan puhua luontevasti, vaan melkein vahingossa teitittelee. Jos minun sukupolveni suomalainen teitittelee vanhempiaan, tulee mieleen vain, että kyse on vittuilusta tai epäterveestä ja alistavasta lapsi-vanhempi-suhteesta. Mutta ei meillä sellaista sentään, liikaa myyntipuheluja vain noin yhenäkin.

Myin taas kaksi liittymää. Sen verran pitäisi saada aikaan parissa tunnissa, kahdeksassa pitäisi myydä ainakin kahdeksan. Mutta alussa vasta ollaan, katellaan... Jos joku haluaa kauttani ensi viikolla ostaa matkapuhelinliittymän, niin numeroa vaan tulemaan sähköpostiin, niin soittelen viikolla! Ihan oikeasti, kavereille ja vaikka itelle saa myydä kans, kuhan vaan myy.