Ensimmäinen osallistuminen INSPIROIDU-skräppäyshaasteblogin haasteisiin, haaste #78 + Inspis Twist. Pallokuvioisista papereista valikoitui käyttöön tuo sininen ja siinä värien myötä tuli pakkomielle laittaa kuvaksi juuri pönkyläauto.
Minähän en siis autoista älyä mitään, ne ovat minulle ensisijaisesti väline, jolla liikutaan paikasta A paikkaan B. Merkillä, mallilla, vuosimallilla tms. ei ole ollut minulle mitään hilikatinkaan väliä, enkä tunnista autoja välttämättä muuten kuin logosta ja tutut autot väristä ja rekisterikilvestä. Mutta viime keväänä silmiini osui jotain koskettavaa. Pönkyläauto, kauniin pyöreä ja lähes täydellisen muotoinen auto. Pienen etsiskelyn jälkeen määritelmäksi löytyi Citroën Xsara Picasso. Nykyisin bongailen niitä liikenteestä ja lasken päivittäisiä pönkyläautomääriä. Esimerkiksi maanantaina näin viisi yhdellä menomatkalla opistolle. Kaikista kaunein on se suht lähellä sijaitsevan toimistorakennuksen parkkipaikalla päivänsä viettävä taivaansininen pönkyläauto, jolle aina vilkuttelen ohi mennessä. Tämä kaikki on kovin häkellyttävää henkilölle, joka A) ei välitä autoista ja B) ei pidä sinistä lempivärinään.
Rakkaalta Joulupukilta voisin tänä vuonna oikeastaan pyytää asiallista väritulostinta. Suorastaan huvittavaa tulostella viiruinen harmaasävytuloste mustesuihkutulostimella (väritulostin kyllä, mutta värit loppu) ja värittää sitä alleviivaustussilla (paitsi että eihän sillä alleviivata, vaan yliviivataan, käytännössä. Highlight-huopakynä?)... Mutta onpahan kaikkein kaunein pönkyläauto nyt melko tarkasti oikean värinen, vaikka alkuperäisen värikuvan auto olikin jotain metallinhohtovalkoisen ja hopeanvärisen väliltä.
Ja koska olen muutenkin niin hardcore-ammattilaisaskartelija, niin kunnon heavyuserin välineethän sitä on myös oltava ympyröiden piirtämiseen:
On minulla joskus maailmassa ollut harppikin, mutta luulen, että olen sen matikantunneista päästyäni survonut jonnekin sanoinkuvaamattomaan.
