Hollywoodin tyyliin

Aina välillä sitä törmää tuolla julkkismaailmassa (tabloidien ja telkkarin välityksellä, herrajjumala, ei sentään luonnossa!) kaikkeen älyttömään. Tämä vetää nyt kyllä pitkästä aikaa taas pisimmän korren. Poski-implantit! Ei voi olla tottakaan...

Mitäs jos akat vaikka lopettaisitte sen huumeiden käytön heti alkuunsa ja nukkuisitte ja söisitte niin kuin ihmiset konsanaan, niin ehkä ette tarvitsisi tuollaisia.

Meikällä on ihan luonnostaan. Maybe she's born with it! ;-P



Ja nyt kun on tälle tielle lähdetty, niin:
Hiusvärit: Schwarzkopf Live ("waterproofed" toimii myös uinnin harrastajalla!)
Ripsiväri ja eyeliner: Lumene Eye Glamouriser
Paita: Lindex
Taustan työhaalarit: siskon omaisuutta

Ylläripäivä

Tämähän on nyt oikein teemaviikko suorastaan. Ekaksi oli useampi mossotuspäivä, sitten puuhapäivä ja tänään ylläripäivä. Ensimmäinen yllätys oli se, että nousimme sängystä (Mies siis tuli eilen kotiin) viideltä aamulla. Kissat päättivät niin. Yksin niitä ei pysty päiväsaikaan vahtimaan niin, etteivät ne nukkuisi. Yöllä sitten otetaan kaikki riemu irti ja tanssitaan pitkin seiniä. Pirulaiset! Puoli viiden jälkeen ei enää saatu unta, joten puolen tunnin kieppumisen ja rominan kuuntelun jälkeen päätettiin nousta keittämään aamukahvia. Hieman vähäiseksi jäi yöunet, mutta nukkuupahäntä päiväunia vaikka sitten. Mies yllätti itsensä ja sai tehtyä koulutehtäviä jo ajoissa ennen aamukahdeksaa, niin eivät jää viikonlopuksi roikkumaan. Yhdeksän jälkeen oli jo syöty jonkinlainen brunssi (eli enemmän kuin aamupalalla mutta liian aikaisin, että sitä voitaisiin kutsua lounaaksi) ja Mies lähti käymään koulullaan ja minä menin siksi aikaa uimahallille - kolmas kerta tällä viikolla.

Kaupungista kaupan kautta palattuamme eteisessä odotti seuraava yllätys. Ei mitään kissain kakkakepposia onneksi, vaan huhtikuun lähetys Salaiselta Blogiystävältäni. Huhtikuun lähetysten viimeinen postituspäivä on tänään ja aika moni taisi pitkittää odotuksen jännitystä viimeisiin hetkiin asti. Mutta mukavien asioiden odottaminen onkin hauskaa :-) Kuvasta voi todeta, että salainen ystäväni on päässyt mieltymysteni jäljille sangen hyvin! Sukat ovat juuri oikean kokoiset ja mukavasti kissamaiset. Vaihdan ne jalkaan heti, jahka saan lattian ensin luututtua. Pääsen myös värkkäämään itse omat koruni apunani setti, jossa on kauniinvärisiä helmiä ja jos vaikka mitä tarpeellisia korunosia mukana. Loistovalinta :-) Hymynkin saa sulavaksi tuoksuvalla omppukiillolla, jonka purnukkakin on kovin söpö. Huomiselle jää analysoitavaksi vielä mansikkasuklaalevy (huomaa karkkipäivä!), jollaista en ole ennen nähnytkään, lienee siis kevään uutuus. Innolla odotamme! Tähän pyysi Mieskin päästä osille, mutta onneksi muut osat ylläristäni saan pitää ihan itse :-)

KIITOKSET SALAPARILLENI!

Nyt keittämään lisää kahvia ja odottamaan päivän seuraavia yllätyksiä ^^

Puuhapäivä

Tämä on taas niitä viikkoja, joilla kaikki tapahtuminen tapahtuu samana päivänä. Päiväkausia eisittenniinmittään ja sitten kerralla yhtenä päivänä paljon. Olen ollut tällä viikolla yksikseni, kun Miehellä oli asiaa Kajaaniin ja minulla ei. Maanantai-illasta asti olen siis kaivanut nenää sohvalla ja katsonut telkkaria. Tälle päivälle kalenteri osoitti sitten sekä hammaslääkäriaikaa että viimeistä tilaisuutta käydä työkkärissä. Toki siellä olisi saanut käydä aikaisemminkin, mutta ajattelinpa, että kerran nyt olen menossa kuitenkin sinne hammaslääkäriin, niin sama käydä tuollakin, kun on kaupunkiin asti hankkiutunut.

Työkkäri muutti ilmeisesti takaisin vanhaan osoitteeseensa, jossa en ole ennen käynyt. Meininki oli muuttunut myös. Ensin piti odottaa vuoronumeron kanssa yhdessä kerroksessa ja sieltä passittivat sitten pikaisen asianlaitain tarkastuksen myötä kerrosta ylemmäksi tarkempaan syyniin. Siellä yläkerrassa virkailija oli mukava, puhui asian ohessa kissoista ja muustakin yleismaailmallisesta. Tuntui ymmärtävän tilannettani ja lohdutteli, että ei tämä maailma tällaiseksi jää. Toivottavasti niin. Nakitti minut sitten hakemaan yhtä harjoittelupaikkaa jostain hatusta vedetystä firmasta. Pistin sinne sähköpostia, katellaan mitä vastailevat.

Seuraava osoite oli sitten uimahalli, koska sinnekin olin joka tapauksessa jossain vaiheessa viikkoa toistamiseen menemässä ja nyt kun siellä kaupungissa kerran oltiin ja aikaa hammaslääkärikäyntiin oli vielä tunteja. Tunnin verran taas nytkyttelyä vesijuoksuvyön kanssa. Alkaa vaikuttaa tämä karkkipäivämeininki, ruuan tarkkailu ja vesiliikunta. Paino oli pudonnut viime viikosta yhden kokonaisen ja yhden neljänneskilon. Missäänhän tuollainen ei vielä näy, kun lähtöpainoa on sen verran paljon, mutta ennenpitkää.

Hammaslääkärin kanssa on päästy siihen pisteeseen, että ne tunnistavat minut jo siellä. Vakiasiakas, jee jee. Alan pikkuhiljaa ymmärtää sitä mekanismia, jonka myötä ihmiset kaveerautuvat kampaajansa kanssa. Kun sitä käy muutaman viikon välein värjäyttämässä ja leikkuuttamassa karvastoaan aina samalla kampaajalla, niin kai siinä on ainekset ystävystymiselle vähitellen, jos natsaa muutkin kemiat kuin hiustentälläysaineiden sellaiset. Minulle näin ei voi kampaajan kanssa käydä, kun käyn sellaisia palveluita nauttimassa noin kerran puolessatoista vuodessa ja aina niissä superhalvoissa paikoissa, joissa päätäni saksii joku äitiäni vanhempi tätyli. Mutta hammaslääkärillä käyn senverta usein, että voisin jo alkaa moikata häntä kadulla, jos sattuisi tulemaan vastaan. Eikä pidä luulla, että nämä minun hammaslääkärikäyntini joskus loppuisivat. Nyt on kesken kahden hampaan juurihoito ja niidenkin jälkeen on vielä kuulemma jotain pientä fiksausta luvassa. Ajat on jo varattu kesä- ja heinäkuulle.

Kissameemi

Vastailin Facebookissa tällaiseen ja laitanpa tämän nyt tännekin.

1. Rotu/rodut?
Sekarotuisia/maatiaiskissoja. Vimmassa saattaa olla vähän jotain norjalaista metsäkissaa tai sentapaista jossain geenin mutkassa.

2. Virallinen nimi / viralliset nimet?
Arvo (uros), Vimma ja Silvi (naaraat).

3. Kutsumanimi?
Ks. ed. :-)


4. Lempinimi / lempinimet?

* Aavo, Pantteri, Herra Panttersson, Paavo/Poavo, Arvid, Arvidsson, Arvi, Anssi, jne, sekä näiden lukuisat yhdistelmät, kuten Arvid Panttersson.

* Mimma, Imma, Himma, Bimma, Emma, Emmaliisa, Hilima, Karva-Helena jne...

* Siivi, Sihvi, Sihvilä, Siivilä, Nihvi, Nihvilä, Pihvi-Kissa, Myyrä/Myylä/Byylä ja tämä ekan kevään ilmiö, Pissimyyrä (ryökäle pissii yöllä lattialle, kun pitää olla niin murrosikäinen ja kiimassa ja kaikkea. Helpottanee, kunhan leikkuutetaan.) jne


5. Syntymäaika?
Tarkkoja syntymäaikoja ei tiedetä, sillä kaikki polveutuvat ns. navettakissoista, jotka poikivat milloin huvittaa ja minne sattuu. Arvo ja Vimma ovat syntyneet ilmeisesti toukokuussa 2006 ja Silvi kai heinäkuussa 2008.

6. Missä tapasitte ensimmäisen kerran?
Arvo ja Vimma tavattiin Paltamossa lähellä Manamansaloa maalaistalossa, josta ne haettiin. Silvin tapasin ekan kerran Kajaanissa vanhempieni luona, jonne mieheni toi kissanpennun, jonka haki Sotkamosta.

7. Minkä ikäisenä kissasi oppi/oppivat sisäsiistiksi?
Heti? Tai siis olivat meille tullessaan siistejä. Silvi tosin nyt kevättalvella on ruvennut pissimään yöllä eteiseen ja keittiöön, kun on kiimassa.

8. Tuleeko kissasi toimeen toisten kissojen kanssa?
Nuo tulevat kyllä toimeen esim. vanhempieni kissojen kanssa. Siskon kissa taas ei tule toimeen kenenkään kanssa (pentuna laiminlyöty huostaanottotapaus, raukkapieni!), joten sen kanssa on noillakin ongelmaa, kun tekisi mieli tutustua, mutta se ei päästä lähelleen.

9. Millä käskysanalla saat kissasi tottelemaan?
Nimeltä kutsumalla. Mitä nyt lasketaan kissan tottelemiseksi? :-D

10. Onko kissasi/ ovatko kissasi aina ruoka-aikaan paikalla?
Ei niillä mitään säännöllisiä ruoka-aikoja ole! Kissa on petoeläin, jolle on tyypillistä se, ettei sitä parasta seepranpyllyä ole säännöllisesti saatavilla. Niiden pitää vähän saalistaa ja odottaa. Olen ollut huomaavinani, että monet kellontarkasti ruokitut kissat ovat ylipainoisia, kun ne syövät liikaa. Nuo syövät kärjistäen sanoen silloin, kun joku muistaa niille antaa ruokaa, ja ovat täten normaalikokoisia. Muroja on lähes aina kupissa ja vettä tarjolla.

11. Onko kissasi/ ovatko kissasi rauhallisia?
Ainakin siinä mielessä rauhallisia, että ne eivät ole huonossa mielessä villejä ja levottomia. Toisinaan ovat kyllä hyvinkin energisiä ja juoksuttavat toisiaan tai pitävät ihan omaa kivaa.

12. Montako kertaa päivässä kissasi syö/ syövät?
Vaihtelee...

13. Mikä on oudoin tapa, mikä kissallasi/ kissoillasi on on?
Arvo kulkee laitoja pitkin ja kääntyy kulmissa. Menee se toki keskilattiaakin, mutta joskus on hupaisaa katsoa, kun se hiippailee pitkin seinänpieliä. Vimma saunoo. Silvi imee takajalkojensa varpaita, kun sitä vauvattaa.

14. Onko kissasi koskaan purrut ihmistä?
Ei puremalla purrut, leikkiessä näykkinyt vain ja matkaboksiin laittaessa on joskus uhiteltu.

15. Toista kissaa?
Ei oikeasti vahingoittamismielessä.

16. Kauhein kokemus kissasi kanssa?
Ei noiden kanssa mitään oikein kamalaa ole tapahtunut. Se ehkä vähän pelotti, kun olimme juuri muuttaneet uuteen asuntoon ja pesimme kylpyammetta jollain kloriittipesuaineella. Arvo pääsi livahtamaan kylppäriin ja meni tietysti välittömästi ammeeseen, kun ei huomannut, että siellä oli se pesuainevesi vaikuttamassa. Äkkiä siitä kissa kainaloon ja lavuaariin hanan alle pesemään sitä pesuainetta pois kissan turkista! Voitte uskoa, ettei Arvo oikein arvostanut vaan rimpuili karkuun niin, että käsiin jäi melkoiset naarmut. Pelotti, että jos se saa jonkin myrkytyksen siitä pesuaineesta, mutta eipä tuolle mitään tullut.

17. Ihanin kokemus kissasi/ kissojesi kanssa?
Normaali arki :-)

18. Tykkääkö/ tykkäävätkö kissasi uida tai kylpeä?
Vimma saunoo, ei noin muuten. Silloin ei tosin useinkaan kärsi nakata löylyä. Kun laittaa suihkun päälle, kissat katoavat välittömästi. Suihkun jälkeen kyllä tulevat nuolemaan märkää lattiaa.

19. Mitä kissasi pelkää/ pelkäävät?
Arvo ja Silvi pelkäävät imuria. Pakenevat jonnekin kaukaisimpaan nurkkaan ja Arvo voi jopa piiloutua sänkyyn petauspatjan alle. Vimma, tuo kaunis karvainen luupää, ei pelkää mitään.

20. Hankkisitko itsellesi toisen saman rodun/ rotujen edustajan?
Mieluummin näitä ei-minkään-rotuisia kissoja kuin jotain rotuotuksia :-)

Taivas on sininen ja... valkoinen? Ei kun harmaa

Ota nyt selvä tuosta säästä. Aamusta, varmaan yöstä asti on silleen hiljakseen satanut lunta. Laulettiin kauppareissulla joululauluja autossa, että tulisi edes jotenkin loogisempi olo ja parempi mieli :-) Nyt sitten tuossa tovi sitten veti koko taivaan ihan harmaaksi ja huomattavan pimeäksi ja satoi lunta ja rakeita kuin säkistä kaataen! Ihan epätodellista.



(pari päivää sitten samasta kohti otettu kuva täällä.)

Nyt kun olen saanut kuvan valkattua ja kirjoitan tätä tässä, on taivas taas kirkastunut ja saanut ehkä aavistuksen jopa sinertävää sävyä harmaan joukkoon. Kummallista.

Viileäkaapissa odottaa keksitaikina, pitää kohta alkaa kaulita ja muotoilla sitä kekseiksi. Jos onnistuvat, pistän kuvia ja jaan jopa ehkä ohjeenkin, mutta jos menevät pipariksi (tai nimenomaan eivät mene), niin ei puhuta tästä enää mitään.

Pari screenshottia

Ei tule kevät, ei:



Huomisen uhkaa sataa lunta eivätkä lämpötilat ole oikein minkäänlaisia. Kuva kaapattu täältä.

Toinen kuva on sitten Facebookista, (fluff)Friends-sovelluksesta. Oh happy day, indeed :-)



Huomisen säälle nyt ei muuten ole niin väliä, alkupäivä on siivouspäivä, mutta illalla tulee yksi kaverini Etelä-Suomesta kylään, enkä toivoisi hänelle lumista ajokeliä.

Post-påsk

Elämä jatkuu (taas ehkä) pääsiäisen jälkeen. En yliannostanut suklaata eikä muutenkaan ollut liian hauskaa, joten suorastaan luterilaisessa kohtuudessa on pysytty. Oli toiveissa nähdä yhtä kaveria, joka oli taas pitkästä aikaa kotopuolessa, mutta tapojensa mukaan hän sairasti taas ja näkeminen jäi. Ehkä ensi vuonna.

Johannalla oli blogissaan kuva pääsiäiskukista edustamassa edes jotain blogitettavaa möllötyksen keskellä. Alkoi kismittää, kun minulla ei ollut sitäkään. Onneksi hallussani on nyt kamera (sain neuvoteltua sen pois Miehen kaapin syövereistä), niin otinpa kuvia edes jostain.

Pääsiäiskukkia ei ollut, mutta tässä kuvia viime viikolla kylvetystä kaurakasvustostamme. Eilen kotiin palattuamme siinä ei näkynyt vielä mitään muita elonmerkkejä kuin vaaleaa nukkaa (onko se hometta vai jotain, mikä kuuluu asiaan, tiedä en), mutta aamulla siellä sojotti korsi. Yksi korsi! Mittaa suunnilleen lyhyen männynneulasen verran. Hieno on. Jatkakaa samaan malliin!




Siinä kun nyt sitten ikkunan ääressä sen kameran kanssa olin, niin todisteeksi kuva siitä, että ei täällä Kuopiossa mikään kevät ole. Johanna väitti toisaalla, että oli omalla kolkallaan maata jo nähnyt ihmisiä capreissaan kipittelemässä 15 asteen lämmössä. No ei ole caprikelit täällä vielä, ei. Täytynee turvautua talvitakkiin vielä. Kengistä en ole vielä varma. Jos olen riittävän uhmakas, niin laitan ne mustat kevätkengät enkä enää nastapohjatalvikenkiä.



Pitää siis yritellä pärjätä näiden kanssa. Etualalla tädiltä syntymäpäivälahjaksi saatu vaaleanpunainen tulilatva ja taustalla jonkin sortin rahapuu, joka näemmä kasvattaa lehtensä setelirullan eikä kolikon muotoon. Harvemmin näkee mehikasveja amppelissa, mutta näiden elukoiden kanssa on pakko. Muuten tulee reikiä.



Huomatkaa linssilude keltaisen amppelintupsun takana... :-)