15.1.2009

Kissojen outoudet top 5

Taina haastoi minut jossain vaiheessa kertomaan kissojemme erikoisista tavoista.

Pienin kissamme Silvi on varmaan ikuinen vauva. Se menetti emonsa liian varhain ja luultavasti sen vuoksi jatkaa eräänlaista vauvakäytöstä imemällä omia takavarpaitaan. Silvi rupeaa makuulle, ojentaa etujalat pitkiksi eteen ja alkaa haroa kuin maitoa emosta pumpaten. Samalla se imee takajalkojensa varpaita kamalalla lussuttavalla äänellä. Piti leikata siltä ihan kynsiäkin etutassuista, kun oli omat käsivarret niin koetuksella, kun laps' tulee syliin ja pistää jalan suuhun.

Arvo, tuo sulavalinjainen pantteri, on ovela eläin. Se kulkee laitoja pitkin ja kääntyy kulmista. Toki sitä keskilattiallakin näkee, mutta minkään muun kissan en ole nähnyt menevän niin täsmällisesti seinänviertä ja kiertävän huolellisesti nurkista, vaikka se pidentäisikin kuljettua matkaa.

Arvo yrittää myös korostaa petoeläimellisyyttään olemalla välillä hai. Jos se ei saa tahtoaan periksi ja heittäytyy pahalle päälle, se nostaa selästää tupsun karvoja pystyyn hain selkäeväksi ja kuljeskelee hyvin määrätietoisen ja vaarallisen näköisenä ympäriinsä ja hokee, että hän on hai, sietäisi varoa. "Niin hurja pantterishai, vaaniva pantterishai silloin saaliikseen nuoren miehen vei..."

Vimma on addiktoitunut folioon. Jos joku on takuuvarmaa, niin se, että Vimman saa keskeyttämään minkä tahansa muun hommansa ja tulemaan luo rapisuttamalla foliota. Muutkin karkkipaperit ja pussit se tietysti huomaa, mutta ei ole folion ylikäynyttä! Brunbergin suukkoja tai suklaamunia ei voi syödä rauhassa, kun Vimma tunkee hakemaan folionsa, joka pitää pyörittää palloksi ja nakata. Sama juttu, jos yrittää jotain ruokaa pakata folioon. Tässä ihan joku viikko sitten piti saada Vimma pois vanhempieni makuuhuoneesta sängyn alta murisuttamasta siskoni kissaa. Hain siis keittiöstä palan foliota ja rutistelin siitä pallon ja näytin sitä makuuhuoneen ovelta Vimmalle. Kun heitin foliopallon ovelta poispäin, tuli Vimmakin yhtä kovaa vauhtia pois sängyn alta ja säntäsi pallon perään. Homma hoidettu!

Silvi on niin vähään tyytyväinen kissa, että se kehrää ihan omia aikojaankin, sitä ei tarvitse edes silittää. Monesti yöllä se tulee viereen, asettuu makuulle ja alkaa pian kehrätä. Hyvin helppo pitää tyytyväisenä :-)

Ja bonuksena tietysti se, että Vimmahan saunoo, mutta siitä onkin ollut jo monesti puhetta. Löylynheitosta se ei oikein pidä, vaan lähtee silloin useimmin lauteiden alle odottamaan, mutta viihtyy kyllä muuten lauteillakin. Saunominen selvästi tekee hyvää sen turkille!

5 kommenttia:

Villasukka kirjoitti...

Silvi ja minun Piki-pikkuiseni muistuttavat toisiaan. Pikikin tulee yöllä viereen (tai päälle) ja kurraa ja kehrää niin kovaa, että siihen herää. Ja sitten asetutaan hellästi kainaloon, osin peiton alle.

Hehkuvainen kirjoitti...

Ihania! ^_^ Jotenkin naurattaa tuo seinänvierissä kävely, kun sen näkee silmiensä eessä (kuviteltuna siis).

Anonyymi kirjoitti...

Sä kirjoitat hyvin, lueskelin tossa aikaisempiakin postauksiasi ja hykertelin, ihanaa lukea mukaansatenpaavaa tekstiä!

Terveisin Kupla

Anonyymi kirjoitti...

Taina :D olipas siinä kerraksi omituisia tapoja.

Saoka kirjoitti...

Villasukka, kissat ovat kyllä niin ihania, kun ne näyttävät tyytyväisyytensä avoimesti.

Hehkuvainen, se on kyllä huvittavaa käytöstä. Alfauros kiertää reviiriänsä äärilaitoja myöten!

Kupla, kiitos samoin!

Taina, kiitos haasteesta, kissoissa kyllä erikoisia käytösmalleja riittää.